Suuri tuntematon kaupunki tarjoaa tilaa reilulle 1 500 000 asukkaalle. Kaupunki oli hiljainen ja turisteja käveli vastaan vain muutama. Sinne oli suunta.
Tärkeän, läheisen ja rakkaan ihmisen muistotilaisuuteen ja haudalle.
Päästiin perille illasta ja lähdimme läheisemme perheen luokse visiitille. Asunto oli yllättävän iso, täynnä valokuvia ja Buddhan patsaita, muita muistomerkkejä ja koristeita. Saimme lämpimät halaukset vastaan ja thaimaalaisen tervehdyksen, jossa painetaan kädet kevyesti yhteen kasvojen edessä. Istuimme alas ja saimme selata vanhoja valokuva albumeita. Yllätyin, siis todella! Löysin jokaisesta albumista muiden kuvien lisäksi myös minun kuvia. Kuvia ratsastuskilpailuista ja rannalta, suomesta ja thaimaasta. Olin aika yllättynyt, mutta positiivisesti. :)
Seuraavana aamuna lähdimme temppelialueelle katsomaan hautaa. Hautojen vierellä käveli kukkoja, koiria ja kissoja. Hautakiveen oli laitettu jokaisen muistetun kuva, nimi ja päivämäärät. Muutama kyynel vierähti poskella ja hiljaisuus valtas mielen.
Hetken hiljaisuuden jälkeen lähdettiin kävelemään temppelille päin ja odotimme munkkien saapumista. Munkit saapuivat paikalle jonossa oransseihin kaapuihin puketuneina vanhimmasta nuorimpaan. Veimme läheisemme valokuvan munkkien eteen. Munkit sitoivat tauluun kiinni narun, jota jokainen munkki piteli kädessään. Alkoi hiljainen hoilotus (miksi sitä nyt ikinä kutsutaankaan.) Istuimme lattialla ja painoimme kätemme hellästi yhteen kasvojen eteen. Ensimmäinen hoilotuksen jälkeen alkoi toinen, jonka jälkeen meidän piti kaataa vettä astiaan. Kaadoimme vettä hitaasti koko viisun ajan. (Tarkoitus jäi vähän epäselväksi.)
Tämän jälkeen veimme munkeille uhrilahjoja, tavaroita, rahaa ja ruokaa. Odotimme ruokailun ajan, jonka jälkeen munkit poistuivat. Tämän jälkeen ruoat tuotiin meille ja syötiin loput sapuskat. Aitoa tulista thaimaalaista ruokaa, eikä ollut mitään hajua mitä sitä suuhunsa laittoi.
Maha oli täynnä ja poistuimme muutamien valokuvien jälkeen. Vielä viimeiset sanat, kukat ja suitsukkeet haudalle ja poistuimme vähin äänin. ps. muistamme ikuisesti <3
Viettäkää ihana loma surullisista muistoista huolimatta <3
VastaaPoista