Elä unelmias!

The world is a book, and those who do not travel read only one page. <3

Go places, meet people, do things. <3

 From: New Zealand, Paihia

 From: Singapore

 From: Indonesia, Bali

 From: U.S.A, Los Angeles, Hollywood

 From: Australia, Sydney

 From: Australia, Sydney, Bondi beach

From: Egypt, Hurghada

Turkki, Alanya.

Tosiaan vajaa kolme vuotta sitten elämä alkoi käydä todella tylsäks. Asuin taas äitin luona miettien tulevaisuutta ja sitä minne suuntaisin seuraavaksi. Pikkasen inspistä toi pikkusiskon suostumus pienimuotoseen reissuun. Halpa äkkilähtö minne tahansa. Finnmatkojen sivuilta bongahti esiin Turkin Alanya.Siellä olikin käyty jo pikkutyttönäkin eli nyt toista kertaa kohti Alanyaa. Lähtöön oli aikaa reilu viikko ja kaikki tapahtukin aika äkkiä. Lähettiin karkuun helmikuun kovia pakkasia ja nautittiin vaan kaikesta. Eikun lentokentälle ja menoksi!

Hotelli oli 5 tähden luxus paratiisi viidellä eri uima altaalla, buffetaamiaisella ja isolla bungalow huoneella. Sijainti olikin sitten toinen juttu...15km sivistykseen ja Alanyan keskustaan. Meitä ei silti masennettu tällä uutisella. Pakattiin pyyhkeet ja rahat messiin ja käveltiin tienreunaan liftaamaan bussia. Joka toinen auto olis halunnut napata nää kaks blondia kyytiinsä, mutta jäätiin kiltisti odottelemaan bussia (tai siis sitä pientä valkosta pakettiautoa, jota kutsuttiin bussiksi.) Pakettiauto oli pieni ja tunkkanen ja jokainen paikallinen piti katseensa meissä matkan alusta loppuun asti. Meitä nauratti. Kaikki.

Helmikuu oli todella hiljainen turistien osalta. Suurin osa hotelleista oli vielä kiinni ja baarit oli täynnä paikallisia, toisin kun sitten kesäkuukausina. Keskustassa nautittiin Kleopatra rannan maisemista ja jääkylmästä merivedestä. Ilma oli semmoset +38c eli ihan sopiva lämpötila.

Tutustuttiin myös yhteen paikalliseen porukkaan, joka esitteli meille Alanyaa viikon ajan. Alanyan takaa lähtevää tietä pitkin voi nousta ylös vuoristokylään nimeltä Türktas. Se on paikallisten lomakohde, jonne he lähtee nauttimaan vuoriston viileistä ilmoista ja oman perheen seurasta. Ajettiin tuonne vuorelle sokkeloista vuoristotietä. Matkalla ylös korvat meni lukkoon ja päässä huimas. Korkeusero oli kuitenkin yli 1000metriä. Huipulla oli metsää, piknik paikkoja ja viileä ilma. Kaunista vihreää luontoa, jonne pystyi varaamaan myös ratsastusretkiä, suosittelen. Löydettiin matkalta myös pieni talo, josta sai ostaa paikallisten mummeleiden tekemiä lättyjä. Jos joku tietää näiden lättyjen oikean nimen niin kertokaa? Kuva löytyy alta. Siinä me katseltiin, kun vanhat mummot pyöritteli lättyjä ja täytti ne jollain yrteillä. Pikkasen oli hyvää.

Tästä jatkettiin matkaa Turkin omalle symbolille, punaiselle tornille. Toiselta nimeltään Kizil Kule. Ensiksi mutkaiset tiet vuorelta alas ja kohti satamaa.  Siinä se oli nenämme edessä. Punaisesta tiilestä rakennettu 33m korkea ja 12,5m leveä torni. Hetken ihastelun jälkeen matka jatkui taas kiemuraista tietä ylös ja siinä edessämme oli upea linna. Linna sijaitsee 250m korkealla merenpinnasta ja maisemat olikin sen mukaiset.

Saman päivän aikana tutustuttiin myös Turkkilaiseen yöelämään. Keskustan baarit oli täynnä paikallisia ja semmonen meininki ettei tosikaan. Meidän ykköspaikaksi osottautui The Doors, jossa soi suurimmaksi osaksi rockia ja vähän pehmeempää rockpoppia. Täällä oli lupa roikkua kaiteelta ja katella ihmisvilinää kadulla, ihmiset tanssi pöydillä ja tuoleilla ja meininki oli oikeeasti aika hurja.
Toinen yökerhojen aatelistoon kuuluva baari ihan keskustassa on Robin Hood. Nelikerroksinen talo, jossa on lähes koko rakennuksen kiertävä parveke. Joka kerroksessa on myös tanssilattia ja tiskejä. Sisäänpääsymaksuja ei taida olla missään baarissa eli paikkaa voi vaihdella, vaikka koko illan ajan.

When the story begins.

Ajattelin rueta kirjoittelemaan omia matkakertomuksiani maista, joissa olen käynyt ja joissa tulen käymään! :) Tekstiä tulee myös omista ajatuksistani sekä tunteistani.
Odottelen itsekkin innolla, kun vain pääsen vauhtiin.
Saa kommentoida ja kysellä vapaasti!